Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Anna bloggaajalle lahja | Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
13.02.2009 - 18:34

Kun pikkulapsi alkaa syödä muun perheen kanssa samaa ruokaa, tulee entistä enemmän kiinnitettyä huomiota siihen, mitä omaankin suuhunsa laittaa. Pidän itseäni kaikkiruokaisena, syön maksaa, veriruokia, äyriäisiä, nilviäisiä, melkein mitä vain, paitsi lämmintä lohta. Lohi vain tökkäisee kurkussa ja alkaa tehdä tuloaan ulospäin. Olen yrittänyt kovasti, sillä lohen rasvat ovat äärimmäisen terveellisiä, ei vain minulle, vaan etenkin pienelle Siiviläsuulle. Rakkaani, puoliskoni EritysialojenAsiantuntija kysyy säännöllisesti; "onko Siiviläsuu syönyt lohta tällä viikolla?" Hän pelkää, että poika parka jää vaille omegoitaan ja kokee äitinsä kohtalon, jonka on tyytyminen mekaanisiin aivoihin ja ameban muistikapasitettiin. Siiviläsuu on saanut lohta tällä viikolla, viimeviikolla ja sitä edellisellä ja ihan joka viikko siitä asti, kun hän sai kalaa alkaa syömään, useinkaan minä en ole silloin osallistunut aterialle.

Yritin nyt tehdä lohiruoan, jota voisimme molemmat syödä. Heti ponnahti ajatuksiin seuraava pulma: Normaalisti käyttäisin kastikkeen tekoon kermaa. Olen elävä esimerkki siitä, etteivät Pekka Puskan teesit päde jokaiseen. Vuosien kermalla ja voilla läträäminen, ei ole vienyt minua perikatoon, päin vastoin. Kokonaiskolesteroli on kolmen kieppeillä ja suhteet kunnossa, mutta entä Siiviläsuu. Mitä jos hänen maksansa ei poista pahoja rasvoja samalla tavalla kuin minun? Voiko hoikalle Siiviläsuulle antaa kermaa? Onko parempi antaa kasvirasvavalmisteita? Kuka sen tietää mitä niissä sitten on ja miten ne vaikuttavat pieneen mieheen, keinotekoisia valmisteita kun ovat. Kaikkea sitä joutuu miettimään, tämä ihmispolo. Olen tullut siihen lopputulokseen, että yritän valttää Siiviläsuun annoksissa molempia peikkoja, mutta jos jotain päätän laittaa, vähän vuorottelen kerman ja kasvirasvavalmisteen välillä.

Kolmaskin pohdiskelun aihe on, koskien lohta. Lapselle ei suositella annettavaksi Itämeren lohta kovin usein sen korkeiden vierasainepitoisuuksien vuoksi, yleensä ostankin sitten norjalaista lohta, niin tälläkin kertaa. Se on edullista ja siitä saa leikattua kunnollisia kuutioita.

Kylmäsavulohipasta

200g kylmäsavulohta, paloina

200g lohifileetä, kuutioina

2 dl kermaa tai kasvirasvavalmistetta

1-2 salottisipulia, silputtuna

ruohosipulia

valkoviiniä

mustapippuria

Kuullota sipulia pannulla, lisää kylmäsavulohipalat ja paista hetki. Kaada kerma pannulle, lisää valkoviiniloraus ja lohikuutiot. Anna kastikkeen pulpahtaa pari kertaa ja jätä hautumaan miedolle lämmölle pariksi minuutiksi. Mausta suolalla, mustapippurilla ja ruohosipulilla. Keittelin arkipäivänä kastikkeen kanssa tummaa proteiinipastaa, mutta ihan kurmeetahan tästä saisi tuorepastalla. Lisää kastike keitetyn pastan joukkoon ja sekoita. Jätä vetäytymään noin viideksi minuutiksi ja tarjoile.

Kati kirjoitti 13.02.2009 - 19:39
Ojennan täällä lautasta,saanko minäkin annoksen?;)
Noora kirjoitti 13.02.2009 - 20:30
Tosi herkullisen näköistä. Itse tykkään lohesta ja muustakin kalasta, mulle taas maksa ei mene... Hyvää ystävänpäivää!
nemo kirjoitti 14.02.2009 - 09:14
Kati ja Noora, kiitos kommenteista ja HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!
yaelian kirjoitti 14.02.2009 - 09:26
Varmaankin tänä päivänä pistää miettimään mitä lapselle syöttää , varsinkin kun on niin paljon tietoa, ja joskus niin paljon että siitä menee ihan sekaisinkin,,,

Ihanalta kuulostava lohipasta! Lohi on lämpinäkin tosi hyvää, edellyttäen että se on hyvin tehty.Sitä kun on aika helppo pilata lämpimänä..
yaelian kirjoitti 14.02.2009 - 09:27
Ai niin vielä, hyvää ystävänpäivää Nemo!
nemo kirjoitti 14.02.2009 - 13:59
Yaelian; toi on ihan totta. Osa kaikesta informaatiosta pitäisi sivuuttaa olankohautuksella. "Kaikkea kohtuudella" on mielestäni hyvä neuvo.
Jokke kirjoitti 15.02.2009 - 04:07
Tieto lisää tuskaa.
Itse syötän muksuilleni sitä, mitä itsekin syön eikä yksikään ole vielä kuollut.
Jokke kirjoitti 15.02.2009 - 05:14
Tieto lisää tuskaa.
Itse syötän muksuilleni sitä, mitä itsekin syön eikä yksikään ole vielä kuollut
nemo kirjoitti 15.02.2009 - 17:02
Jokke: Näinhän se on, välillä vaan lähtee vähän toi huolehtimismopo käsistä ;)
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code
Kirjoittaja

Vellipoika toimittaa pienen perheen reseptivihon virkaa. Kirjoittaja on pian 3-vuotiaan siiviläsuisen pojan äiti, ison kaikkiruokaisen miehen vaimo ja  ikuinen laihduttaja.