Antti Vahtera väittää keittokirjassaan ”Viikon kahdeksan päivää” tätä piirakkaa helppotekoiseksi. Suora lainaus kirjasta kuuluu: ”Tämä herkullinen mustikkapiirakka on niin yksinkertainen tehdä, että jopa Jari Salonen onnistui sen leipomisessa ilman apuani...” En tiedä kuka on Jari Salonen ja voin yhtyä vain toiseen väitteseen: tämä piirakka on todella herkullinen. Tosin ohjeen 2 mustikkadesilitraa eivät riitä täytteeksi, lisäsin vadelmia mukaan.

..juuri ja juuri ehdin kuvata, ennen katoamista..

Pohja

2 ½ dl vehnäjauhoja

1 dl sokeria

½ dl leivinjauhetta

150 g voita

1 keltuainen

Täyte

2 dl mustikoita (ei riitä mihinkään, vaapukkaa lisäksi siis)

2 dl vadelmia (tätä ei kirjan ohjeessa ollut)

½ dl sokeria

1 rkl perunajauhoja

Sekoita kuivat aineet. Lisää voi ja nypi käsin ryynimäiseksi. Lisää keltuainen ja sekoita nopeasti. Tee taikinasta 2 palloa ja anna pallojen levätä jääkaapissa noin 15 minuuttia (tai pitempään jos voi on lämmintä). Kauli toinen taikinapallo pyöreäksi levyksi ja vuoraa sillä irtopohjavuoka. Paista pohjaa 175 asteisessa uunissa 8-10 minuuttia.

Täytä paistettu pohja marjoilla ja sirottele sokeri ja perunajauhot päälle. Kauli loppu taikina kanneksi ja painele se hyvin kiinni. Siisti lopuksi reunat ja tee kanteen pari viiltoa, että höyry pääsee ulos. Paista piirakkaa uunissa noin 20-25 minuuttia.

Piirakka onnistui kyllä ihan hienosti, mutta hermo meinasi mennä kaulitessa. Voin on oltava jääkaappikylmää, kun sen nyppii taikinaan, tai muuten 15 minuutin seisotus ei riitä. Minä kaulitsin taikinan jauhotetulla laivinpaperilla. Käänsin leivinpaperin taikinapuoli alaspäin vuoan pohjalle (toisen levyn piirakan päälle) ja irroittelin paperia varovasti reunoilta keskustaa kohti. Vähän se taikina kuitenkin repeili, varsinkin pohja joka oli jääkaapissa lyhyemmän aikaa. Pohjasta tosin ei ole niin väliä, vaikka levy ei säilyisi kokonaisena, paikkailut eivät näy. Kansi säilyikin ehjänä kun oli sen 10 minuuttia pitempään kylmässä.

Piirakka maistuu parhaiten lämpimänä jäätelön kanssa....tai kylmänä jäätelön kanssa...tai ihan miten vain, tämä oli meinaan hyvää!