|
|
|||
|
02.02.2010 - 13:52
Siiviläsuu sai lentsun. Palasin vuosi sitten töihin ja tämä oli ensimmäinen kosketus ”normaaliin” pikkulapsen äidin elämään räkänokkineen ja lapsisairas -päivineen. Virus iski jo edellisen viikon lopulla ja vietimme torstaita vällyjen välissä, molemmat kuumeisina, sekä äiti, että lapsi. Perjantaina Siiviläsuu tuntui olevan terve, mummo hyppäsi hoitoremmiin ja minä käväisin töissä hoitamassa pari ns. kiireellistä asiaa. Viikonloppuna oltiin mukamas terveitä, mutta maanantain vastaisena yönä Siiviläsuun kuume nousi jälleen. Maanantai meni isin kanssa kotona ja illalla käväistiin oikealla lääkärillä. Odotushuoneessa Siiviläsuu oli kovin huolissaan punnitsemisesta. Punnitseminen tuntuu olevan rokotustakin pahempi uhka pienen miehen elämässä. Ymmärrän Siiviläsuuta täysin, minäkin ihoan vaakaa. Tiistaina Siiviläsuu heräsi vaille yhdeksän. Ensimmäisenä hän mietti, onko nyt kesä. Aivan kuin hän toivoisi olevansa talviunta nukkuva muumi, joka vaipuu uneen kinosten keskellä ja herää ihanaan kesäaamuun Linnanmäkineen ja Korkeasaarineen. Mikä pettymys, tiistaina ei vielä ollut kesä, päin vastoin lunta oli tulla tupruttanut koko aamun, eikä loppua näkynyt. Lohturuokaa Pieni poikani ei ollut moneen päivään syönyt juuri mitään ja päätin yrittää taivutella häntä syömään makaronivellin voimalla. Muistan itse lapsuudestani, että parasta lohturuokaa oli makaronivelli. Olemme veljeni kanssa järjestäneet jopa laajamittaisen mielenosoituksen makaronivellin puolesta. Marssimme banderollien ja plakaattien kanssa keittiössä ja husimme iskulauseita: ”Vaadimme makaronivelliä!”Makaronivelli oli ainoa asia, mikä sai riitaisan sisarusparin yhdistämään voimansa kaurapuuron hirmuvaltaa vastaan. Makaronivelli tepsi myös Siiviläsuuhun. Lusikallinen toisensa jälkeen löysi tiensä pieneen kitaan ja mies vahvistui silmissä.
Nallet liemessä Makaronivelli ½ l maitoa 1 dl (tummaa) makaronia vajaa 1 rkl vehnäjauhoja suolaa, sokeria Lämmitä maito teflonkattilassa kiehumispisteeseen ja lisää makaronit. Keitä miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia, kunnes makaronit ovat kypsiä. Vellimakaroni saa olla kypsää, ei al dente vaan suht lötkö. (Anteeksi, saapasmaan hienostunut pastakulttuuri.) Sekoita jauhot pieneen määrään maitoa ja lisää vellin joukkoon, anna pulpahtaa pari kertaa. Lisää maitoa, jos velli on liian paksua. Muisteloita Aamupalan jälkeen muisteltiin kesää valokuvien avulla. Katseltiin kaikki mahdolliset kuvat Siiviläsuun elämän varrelta. Siiviläsuu rakastaa omaa kuvaansa ja ääntään. Hän nauroi kippurassa viime kesäisille rantavideoilleen ja hekotteli omille hölmöille ilmeilleen. Huumorimiehiä, pidän siitä, että ihminen osaa nauraa itselleen. Minua ei koskaan omat valokuvat naurata, pikemminkin itkettää. Miten ihmeessä minä näytän aina aivan nuijalta joka kuvassa? Onko vika kamerassa vai kuvaajassa? Lisää lohturuokaa
Siiviläsuu on perisuomalainen mies. Hän rakastaa makkaraa. Lounaaksi suuhun poimittiin siskonmakkarakeiton siskonmakkarat. Välipala Banaanit olivat jääneet tummumaan ja tein Perhe-lehden ohjeella banaani-porkkanamuffinsseja, tai muffineja. Onko muffinssin virallinen nimi muffini, vai miksi reseptit kulkevat niin usein sillä nimellä? Käytän mieluummin muffinssi -nimeä, tai muhvetti, kuten Siiviläsuu sanoo. Muffiini on jotenkin liian vaisu nimitys ihanan kuohkealle, vuoastaan tursuavalle leivonnaiselle, muffinssille.
Banaani-porkkanamuffinssit 2 munaa 1 ½ dl oliiviöljyä 1 ½ dl ruokosokeria 2 kypsää banaania soseutettuna 2 porkkanaa raastettuna 2 dl spelttijauhoja 1 ½ dl vehnäjauhoja 2 tl soodaa ¾ dl auringonkukansiemeniä rouhittuna 2 tl kanelia ½ tl suolaa vaniljaa Vaahdota munat ja sokeri. Lisää öljy vaahdotuksen aikana. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää vaahtoon banaanisose ja porkkanaraaste, sekä jauhoseos. Sekoita nopeasti. Jaa taikina muffinssivuokiin ja paista 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. Minulta on tämä muffinssin teko alkanut sujua, kun hankin kunnollisen mittalusikkasarjan. Teelusikallinen soodaa mitattuna teelusikalla tai mittalusikalla voivat olla aivan erimääriä. Tavallinen teelusikka on usein aivan liian pieni ja muffinssit eivät kohoa kunnolla, mutta nyt siis onnistuivat ihanasti. Reikiä siivilässä? Siiviläsuu on reipas poika, mutta puoliltapäivin hänellä alkoi ilmetä huolestuttavia käytöshäiriöitä. Vastoin kaikkia odotuksia söi kokonaisen porkkanan. Olen kahden vuoden ajan tarjonnut vihanneksia syötäväksi ihan joka ikinen päivä hyvin laihoin tuloksin. Olisko tuo vihdoin oppinut porkkananpurentaan, tai sitten tauti on lahottanut pojan jäärän pään. Lapsityövoimaa Lounaan jälkeen leppoisa sisälläolo alkoi tylsistyttää molempia ja laitoin lapsen imurointihommiin ja korjaamaan mopoa.
Äiti-lapsipäivä oli suloinen muistutus siitä, millaista oli olla lapsen kanssa kotirouvana. Onhan se ihanaa, mutta kyllä töissä pääsee niin paljon helpommalla. Miten mukavaa onkaan uinuttaa lapsonen päiväunille, keittää kahvit ja surffata netissä. Voi kunpa se pieni riiviö ei ihan vielä heräisi....
Kategoriat:
Aamiainen
, Höpinää
, Keitot
, Makkara
, Siiviläsuulle
, Välipala
6 kommenttia
Kommentoi
14.03.2009 - 10:06
Oh, what a beautiful mornin', Uneliaan kokin Anna heitti minua mieluisalla aamupalahaasteella: -kerro tyypillisestä aamupalastasi -lisää vähintään kolme aamuihisi liittyvää kuvaa -voit myös kertoa esimerkiksi mieleenpainuvimman aamiaisesi ikinä, mitä et ainakaan halua löytää aamupalapöydästäsi jne.. -haasta kolme ihmistä kertomaan heidän aamuistaan Minun aamupalaani kuuluu kaksi vakioelementtiä, päivän lehti ja kahvi. Lehti ja kahvi nautitaan sekä arkena, että viikonloppuisin. Olen aamuihmisiä ja aloitan työt usein hyvin aikaisin. Minusta on ihanaa istua aamulla keittiössä ihan yksin ja nähdä auringon nousevan Alppilan takaa, lueskella ja ihmetellä maailman menoa.
Talossamme oli joitakin vuosia sitten ajanjakso, jolloin lehdenjakaja raahusti lehtipinkan kanssa vasta seitsemän aikaan ja tuli minua usein rapussa vastaan, kun olin jo töihin lähdössä. Nämä aamut ilman lehteä olivat tuskallisia. Onneksi tänä päivänä olemme päässeet jonkun reippaamman ihmisen jakopiiriin ja luutavasti vielä kierroksen alkupäähän, kun lehti kolahtaa eteiseen jo pikkutunneilla.
Kahvin ja lehden kanssa yritän syödä jotain, leipää, jugurttia tai raejuustoa, mutta silmien piirtäminenkin vie oman aikansa ja toisinaan syön vasta työpaikalla. Ilman silmiä ei voi lähteä töihin, ilman ruokaa voi. Viikonloppuisin aamupalasta huolehtii puolisoni, Kaikkien Erikoisalojen Asiantuntija. Viikonloppuisin aamupalaan kuuluu aina kananmuna eri tavoin valmistettuna.
Yleensä muna on keitettyä tai munakkaana. Munakkaan kanssa paistetaan pekonit, keitettyjen kananmunien kanssa tarjoillaan puuro. Siiviläsuu syö puuroa joka aamu, yleensä marjasoseen kanssa.
Minulle käy aamiaiseksi melkein mikä hyvänsä. Matkoilla on ihanaa valita hotellien notkuvissa aamiaispöydistä mieluisia herkkuja, munakasta, sämpylää ja hedelmiä. Kaikkein makeimmat herkut jäävät kuitenkin syömättä, samoin kuin murot. Muroja meillä ei osteta kotiinkaan. Kun aamupala on syöty, jatkuu lehtien luku ja lorvailu kahvikupin kanssa kotimme kaikissa lepopisteissä. Siiviläsuun lueskellessa omia kirjojaan, mieheni pitää lehdistökatsausta, eli lukee kaikki viikon aikana lukematta jääneet lehdet ja minä joko siivoan tai lähden kuntoilemaan. Siitä se päivä sitten käynnistyy. Haitän haasteen eteenpäin Nellelle Siskot kokkaa -blogiin, Krisulle Merkintöjä melukylästä -blogiin, sekä Koiruuksia ja kokkailua -blogin Katille. 04.01.2009 - 12:33
Joulukuun ruokahaasteen voitti Unelias Kokki näyttävällä savulohimoussellaan. Onneksi voitti, sillä joulukuun voittaja heitti hienon haasteen blogeille. Tammikuussa alkavien härkäviikkojen haasteena on puuro. Tämä haaste oli minulle kuin potku persauksille, joten kiitos Unelias Kokki, ihanaa jatkaa järkevän ruokavalion elämääni, joka on ollut tauolla niin pitkään, että jenkkakahvat ovat kasvaneet ulos farkunkauluksista. Tuskallisinta on aloitus, niin myös päivän aloitus. Minulle hankalinta on ollut keksiä tukevia ja terveellisä aamupaloja ja toisinaan hyvät päätökset ovat kaatuneet jo päivän ensimmäiseen ateriaan. Haaste sai minut muitelemaan lapsuutta, jolloin söin lähes joka aamu jotain liotettua, pellavansiemeniä, hedelmiä, leseitä ja rouheita. Silloisia "vatsantoimitusmössöjä" ei kutsuttu tuorepuuroksi, ei ainakaan meillä.
"LÖYSÄT POIS" TUOREPUURO ½ dl auringonkukansiemeniä ½ dl seesaminsiemeniä ½ dl pellavarouhetta 3 dl vettä ½ dl mantelilastuja ½ ananas 1 dl kookosmaitoa 2 tl inkivääriä, raastettuna Jauha auringonkukan- ja seesaminsimenet hienoksi tehosekoittimessa. Laita jauhetut siemenet ja pellavarouhe yöksi veteen likoamaan. Mene nukkumaan ja heräätpä aamulla virkistyneenä tai et, tästä se päivä käynnistyy: Mittaa tehosekoittimeen mantelilastut, kookosmaito inkivääri ja ananas, sekä yön yli turvonnut pellava-siemenseos. Lisää tarvittaessa nestettä, maitoa tai ananasmehua ja tarjoile aamu-, tai välipalana.
27.11.2008 - 13:04
Taas näitä parhaat päivänsä nähneitä hedemiä! Niin ovat nahistuneen näköisiä, ettei tosiaankaan tee mieli alkaa kuorimaan, vaikka hedelmäliha saattaisi olla vielä ihan ok. Mitään ei heitetä roskiin, fileoin verigrapen ja appelsiinin, sisukset paljastuivat edelleen raikkaan makuisiksi. Laitoin "lihat" tehosekoittimeen, joukkoon 2 kananmunan valkuaista, maitoa ja puolikas banaani. Aamun kananmunaihmeellä pärjättiin puolille päivin.
23.11.2008 - 10:34
Viikonloppuaamuina saan nauttia aviomieheni tekeleistä. Tänä aamuna päätin tarkkailla, kuinka hän sen oikein tekee. 6 munaa n. 1/2 dl maitoa 1/2 sipuli 1/2 paprika
Sipuli ja paprika pilkotaan hienoksi silpuksi. Kananmunat rikotaan kulhoon, mutta erotellaan kahdesta munasta pelkät valkuaiset...siis neljä kokonaista munaa, plus kahden munan valkuaiset. Maitoa ja ripaus suolaa munien joukkoon ja kevyt vatkaus. Sipuli ja paprika kuullotetaan pannulla ja pääle kaadetaan munakastaikina. Pannua käännellään niin, että munakastaikina leviää tasaisesti koko pannulle. Munakasta kypsytetään miedolla lämmöllä, kunnes alkaa hyytyä. Munakasta irroitellaan lastalla pannun reunoilta ja pannua kallistellaan jälleen, niin että löysä taikina valuu pannun reunoille. Kun munakas on kokonaan hyytynyt, käännetään munakas varovasti kaksinkerroin. Munakkaan kanssa voi tarjoilla pekonia, jos kolesteroliarvot ovat kunnossa ja lääkäri antaa luvan.
|
Kirjoittaja
Vellipoika toimittaa pienen perheen reseptivihon virkaa. Kirjoittaja on pian 3-vuotiaan siiviläsuisen pojan äiti, ison kaikkiruokaisen miehen vaimo ja ikuinen laihduttaja.
Kategoriat
Sivut
Mukavat blogit täältä:
Ruokatietoa ja reseptejä
|
||