Siiviläsuu sai lentsun. Palasin vuosi sitten töihin ja tämä oli ensimmäinen kosketus ”normaaliin” pikkulapsen äidin elämään räkänokkineen ja lapsisairas -päivineen. Virus iski jo edellisen viikon lopulla ja vietimme torstaita vällyjen välissä, molemmat kuumeisina, sekä äiti, että lapsi. Perjantaina Siiviläsuu tuntui olevan terve, mummo hyppäsi hoitoremmiin ja minä käväisin töissä hoitamassa pari ns. kiireellistä asiaa. Viikonloppuna oltiin mukamas terveitä, mutta maanantain vastaisena yönä Siiviläsuun kuume nousi jälleen. Maanantai meni isin kanssa kotona ja illalla käväistiin oikealla lääkärillä. Odotushuoneessa Siiviläsuu oli kovin huolissaan punnitsemisesta. Punnitseminen tuntuu olevan rokotustakin pahempi uhka pienen miehen elämässä. Ymmärrän Siiviläsuuta täysin, minäkin ihoan vaakaa.

Tiistaina Siiviläsuu heräsi vaille yhdeksän. Ensimmäisenä hän mietti, onko nyt kesä. Aivan kuin hän toivoisi olevansa talviunta nukkuva muumi, joka vaipuu uneen kinosten keskellä ja herää ihanaan kesäaamuun Linnanmäkineen ja Korkeasaarineen. Mikä pettymys, tiistaina ei vielä ollut kesä, päin vastoin lunta oli tulla tupruttanut koko aamun, eikä loppua näkynyt.

Lohturuokaa

Pieni poikani ei ollut moneen päivään syönyt juuri mitään ja päätin yrittää taivutella häntä syömään makaronivellin voimalla. Muistan itse lapsuudestani, että parasta lohturuokaa oli makaronivelli. Olemme veljeni kanssa järjestäneet jopa laajamittaisen mielenosoituksen makaronivellin puolesta. Marssimme banderollien ja plakaattien kanssa keittiössä ja husimme iskulauseita: ”Vaadimme makaronivelliä!”Makaronivelli oli ainoa asia, mikä sai riitaisan sisarusparin yhdistämään voimansa kaurapuuron hirmuvaltaa vastaan. Makaronivelli tepsi myös Siiviläsuuhun. Lusikallinen toisensa jälkeen löysi tiensä pieneen kitaan ja mies vahvistui silmissä.

Nallet liemessä

Makaronivelli

½ l maitoa

1 dl (tummaa) makaronia

vajaa 1 rkl vehnäjauhoja

suolaa, sokeria

Lämmitä maito teflonkattilassa kiehumispisteeseen ja lisää makaronit. Keitä miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia, kunnes makaronit ovat kypsiä. Vellimakaroni saa olla kypsää, ei al dente vaan suht lötkö. (Anteeksi, saapasmaan hienostunut pastakulttuuri.) Sekoita jauhot pieneen määrään maitoa ja lisää vellin joukkoon, anna pulpahtaa pari kertaa. Lisää maitoa, jos velli on liian paksua.

Muisteloita

Aamupalan jälkeen muisteltiin kesää valokuvien avulla. Katseltiin kaikki mahdolliset kuvat Siiviläsuun elämän varrelta. Siiviläsuu rakastaa omaa kuvaansa ja ääntään. Hän nauroi kippurassa viime kesäisille rantavideoilleen ja hekotteli omille hölmöille ilmeilleen. Huumorimiehiä, pidän siitä, että ihminen osaa nauraa itselleen. Minua ei koskaan omat valokuvat naurata, pikemminkin itkettää. Miten ihmeessä minä näytän aina aivan nuijalta joka kuvassa? Onko vika kamerassa vai kuvaajassa?

Lisää lohturuokaa

Siiviläsuu on perisuomalainen mies. Hän rakastaa makkaraa. Lounaaksi suuhun poimittiin siskonmakkarakeiton siskonmakkarat.

Välipala

Banaanit olivat jääneet tummumaan ja tein Perhe-lehden ohjeella banaani-porkkanamuffinsseja, tai muffineja. Onko muffinssin virallinen nimi muffini, vai miksi reseptit kulkevat niin usein sillä nimellä? Käytän mieluummin muffinssi -nimeä, tai muhvetti, kuten Siiviläsuu sanoo. Muffiini on jotenkin liian vaisu nimitys ihanan kuohkealle, vuoastaan tursuavalle leivonnaiselle, muffinssille.

Banaani-porkkanamuffinssit

2 munaa

1 ½ dl oliiviöljyä

1 ½ dl ruokosokeria

2 kypsää banaania soseutettuna

2 porkkanaa raastettuna

2 dl spelttijauhoja

1 ½ dl vehnäjauhoja

2 tl soodaa

¾ dl auringonkukansiemeniä rouhittuna

2 tl kanelia

½ tl suolaa

vaniljaa

Vaahdota munat ja sokeri. Lisää öljy vaahdotuksen aikana. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää vaahtoon banaanisose ja porkkanaraaste, sekä jauhoseos. Sekoita nopeasti. Jaa taikina muffinssivuokiin ja paista 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.

Minulta on tämä muffinssin teko alkanut sujua, kun hankin kunnollisen mittalusikkasarjan. Teelusikallinen soodaa mitattuna teelusikalla tai mittalusikalla voivat olla aivan erimääriä. Tavallinen teelusikka on usein aivan liian pieni ja muffinssit eivät kohoa kunnolla, mutta nyt siis onnistuivat ihanasti.

Reikiä siivilässä?

Siiviläsuu on reipas poika, mutta puoliltapäivin hänellä alkoi ilmetä huolestuttavia käytöshäiriöitä. Vastoin kaikkia odotuksia söi kokonaisen porkkanan. Olen kahden vuoden ajan tarjonnut vihanneksia syötäväksi ihan joka ikinen päivä hyvin laihoin tuloksin. Olisko tuo vihdoin oppinut porkkananpurentaan, tai sitten tauti on lahottanut pojan jäärän pään.

Lapsityövoimaa

Lounaan jälkeen leppoisa sisälläolo alkoi tylsistyttää molempia ja laitoin lapsen imurointihommiin ja korjaamaan mopoa.

Äiti-lapsipäivä oli suloinen muistutus siitä, millaista oli olla lapsen kanssa kotirouvana. Onhan se ihanaa, mutta kyllä töissä pääsee niin paljon helpommalla. Miten mukavaa onkaan uinuttaa lapsonen päiväunille, keittää kahvit ja surffata netissä. Voi kunpa se pieni riiviö ei ihan vielä heräisi....

Siiviläsuu on heikkona kaupan kerroskiisseliin. Miten lie siihen oppinutkin, kun meille ei juurikaan eineksiä osteta. Joskus on kuitenkin ostettu ja siihen jääty koukkuun. Koska pakastin pursuaa edelliskesän marjoja ja kaupan kiisseli pursuaa sokeria, päätin valmistaa tätä suuren suosion saanutta herkkua ihan itse.

Valitettavasti kerroskiisselin kanssa kävi kuten pinaattilettujenkin: Äiti suuressa rakkaudessaan paistoi lapselleen ihania lettuja, jonka seurauksena lapsi kierähti lattialle potkiskelemaan ja huutamaan: ”Ei kun niitä toisia lettuja!” ...siis mitä toisia? Saarioisen äidin tekemiä tietenkin. Niitä ”sopivia” ei ”kilpeitä” vaan ”sopivia”. Olen ällistynyt. Miten minun lettuni voivat olla ”kilpeitä”? Voivatko letut ylipäänsä olla ”kilpeitä” (kirpeitä suom.huom.) Ymmärrän, että kerroskiisseli voi olla kirpeää, mutta että myös pinaattiletut. Outo juttu.

Kirpeä mansikka-kerroskiisseli

Mansikkakiisseli

½ l vettä
pakasterasiallinen mansikoita
½ dl (hedelmä)sokeria
2-3 rkl perunajauhoja + 3 rkl vettä

Vaniljakiisseli
1/2 l maitoa
1/2 dl (hedelmä)sokeria
n.2 rkl maizenaa
vaniljaa

Mittaa kattilaan vesi, mansikat ja sokeri. Anna kiehua hiljalleen, kunnes marjat alkavat soseutua. Soseuta loppuun sauvasekoittimella tai haarukalla, riippuen miten soseena mansikat haluat. Laita takaisin liedelle.
Sekoita perunajauhot ja vesi keskenään ja lisää se ohuena nauhana höyryävän kuumaan nesteeseen. Anna pulpahtaa. Tarkista maku.

Valmista vaniljakiisseli: Mittaa kattilaan maito ja sokeri, sekä maizena.
Anna kiehua miedolla lämmöllä muutaman minuutin ajan. Mausta valmis kiisseli vaniljalla. Tarkista maku. Anna jäähtyä. Jaa annoskulhoihin ensin jäähtynyt vaniljakiisseli. Valuta pinnalle mansikkakiisseli ja jäähdytä hyvin ennen tarjoilua.
 

Siiviläsuu on kova poika syömään pinaattilettuja. Pinaattiletut ovat oikeastaan ainoa ruoka, jonka hän edes osaa nimetä ruokatoiveita kysyttäessä. Latunpaistosta syntyvä rasvankäry ei useinkaan houkuttele, enkä aina jaksa seisoa hellan ääressä paistotoimessa, niinpä päätin kokeilla pinnaattipannaria. Jospa siitä tulisi uusi suosikki.

vihreää kuumaisemaa
 

Pannariin tulee:

5 munaa

9 dl maitoa

n.5 dl vehnäjauhoja

n. 1 dl tattarijauhoja

150g pakastepinaattia, sulatettuna ja valutettuna

100g voita sulatettuna ja jäähdytettynä

Vatkaa munat, lisää jauhotja suolaa sekä sulatettu ja jäähdytetty voi. Sekoita taikina kunnolla ja anna turvota tunteroinen. Lisää pinaatti, sekoita kunnolla ja kaada leivinpaperille uunipellille. Paista 250 asteisessa uunissa puolisen tuntia.

Jauhomäärät ovat viitteellisiä, minä en koskaan mittaa paljonko sitä tulee, sillä oikean paksuuden tuntee vatkatessa. Tattarijauhot tulivat kuvioihin siinä vaiheessa, kun vehnikset loppuivat kesken ja taikina oli vielä aika löysää.

Kokeilu onnistui mainiosti. Siiviläsuu söi pannaria tyytyväisenä, mutta vaikutti siltä, kuin se olisi maistunut kylmänä vieläkin paremalta.

Tein Siiviläsuulle välipalapannaria. Tämähän menisi myös ihan jälkkärinä, mutta vähemmän makeana versiona käy välipalastakin. En lisännyt taikinaan sokeria, sillä kypsä banaani antaa sopivasti makeutta. Leikkasin jäähtyneestä pannukakusta pikkukuutioita, joita annoin Siiviläsuun sitten itsekseen popsia. Aaaah, varsinaista hermolepoa, kun ei aina tarvitse lusikkahommiin ryhtyä. Puurot, vellit ja jugurtit johtavat meillä edelleen ympäristökatastrofiin ja leivästä siiviläsuu syö ainoastaan pääliset.  

1 l maitoa

1 1/4 dl puuroriisiä

1 1/2 dl vehnäjauhoja

(1/2 dl sokeria)

2 munaa

50g sulatettua voita

2 banaania

vaniljaa, suolaa

Kuumenna maito kiehuvaksi ja lisää joukkoon riisit. Keitä puuroa miedolla lämmöllä noin 15 minuuttia, jäähdytä. Vatkaa joukkoon vehnäjauhot ja munat. Lisää sulatettu ja jäähdytetty rasva, ripaus suolaa ja vaniljaa, sekä kuutioitu banaani. Kypsennä pannaria 200 asteessa, noin 30-40 minuuttia.

Vähän hurahdin näihin vihreisiin smootheihin. Bongasin Appelsiineja ja hunajaa -blogista ihanan ohjeen, jonka innoittamana olen tehnyt kaikenlaisia kokeiluja. Juotava avocado-greippi-vehnänorassalaatti oli jo aikaisemminkin hyväksi havaittu, mutta innostuin siitäkin todenteolla vasta hiljattain.  

Tässä tämän päivän piristys, joka löi laudalta kaikki muut kokeiluni:

Kourallinen salaattipinaattia

Kurkku kuorittuna

2 kiivihedelmää

½ dl sitruunamehua

basilikanlehtiä

aavistus suolaa ja valkopippuria

Tämä resepti on poimittu Sukulan dieettikeittokirjasta "Hyvä fiilis", ja hyvä fiilis tästä tulikin. Ihanan raikas välipala, joka ei aiheuttanut perinteistä iltapäiväpilkkiä.

Annos yhdelle:

1 avocado

1 greipin fileet ja puristettu mehu

1 ruukku vehnänorasta (n. 20g)

1/2 kuorittu kurkku

hyppysellinen suolaa

vettä

Juoma valmistuu kätevästi tehosekoittimessa. Kannattaa pyöräyttää todellakin tehosekoittimessa, sillä vehnänoraat jäävät helposti sauvasekoittimella säikeiksi.

Joulukuun ruokahaasteen voitti Unelias Kokki näyttävällä savulohimoussellaan. Onneksi voitti, sillä joulukuun voittaja heitti hienon haasteen blogeille. Tammikuussa alkavien härkäviikkojen haasteena on puuro.

Tämä haaste oli minulle kuin potku persauksille, joten kiitos Unelias Kokki, ihanaa jatkaa järkevän ruokavalion elämääni, joka on ollut tauolla niin pitkään, että jenkkakahvat ovat kasvaneet ulos farkunkauluksista.

Tuskallisinta on aloitus, niin myös päivän aloitus. Minulle hankalinta on ollut keksiä tukevia ja terveellisä aamupaloja ja toisinaan hyvät päätökset ovat kaatuneet jo päivän ensimmäiseen ateriaan. Haaste sai minut muitelemaan lapsuutta, jolloin söin lähes joka aamu jotain liotettua, pellavansiemeniä, hedelmiä, leseitä ja rouheita. Silloisia "vatsantoimitusmössöjä" ei kutsuttu tuorepuuroksi, ei ainakaan meillä.

"LÖYSÄT POIS" TUOREPUURO

½ dl auringonkukansiemeniä

½ dl seesaminsiemeniä

½ dl pellavarouhetta

3 dl vettä

½ dl mantelilastuja

½ ananas

1 dl kookosmaitoa

2 tl inkivääriä, raastettuna

Jauha auringonkukan- ja seesaminsimenet hienoksi tehosekoittimessa. Laita jauhetut siemenet ja pellavarouhe yöksi veteen likoamaan. Mene nukkumaan ja heräätpä aamulla virkistyneenä tai et, tästä se päivä käynnistyy: Mittaa tehosekoittimeen mantelilastut, kookosmaito inkivääri ja ananas, sekä yön yli turvonnut pellava-siemenseos. Lisää tarvittaessa nestettä, maitoa tai ananasmehua ja tarjoile aamu-, tai välipalana.

1 iso tai 1 1/2 pientä mangoa

250g maitorahkaa

4dl maitoa

2rkl mantelilastuja

2rkl kookoshiutaleita

Smoothie valmistuu kätevästi tehosekoittimessa. Kaada kaikki juoman ainekset tehosekoittimeen ja pöräytä pehmeäksi juomaksi. Voit lisätä tarvittaessa maitoa tai makeutta.